Ekologiset ratkaisut näkyvät yhä enemmän suomalaisessa rakentamisessa. Tällä kertaa sain projektiksi rakentaa puuceen saaristolaismökille. Vanhassa päärakennuksessa oli toki jo sisävessa, mutta sen lisäksi haluttiin kompostoiva kuivakäymälä.
Tämä oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun tutustuin kyseiseen mukavuuslaitokseen lähemmin. Bajamajat jo tunsin festareilta, mutta nyt siis pitäisi rakentaa oikein puurakenteinen pikkumaja. Vaimo on kyllä puhunut näistä osana suomalaista mökkiläiskulttuuria, mutta eksoottiselta tuntui...
Onneksi omistaja antoi selkeän piirustuksen ja tarkat mitat, niin eihän homma ainakaan näyttänyt enää niin oudolta. Ideana oli käyttää mahdollisimman kattavasti vanhaa puutavaraa, ja saada aikaan kiinteistöön sopiva nätti puucee. Siihen hankittiin erikseen Kekkilän pyöreämuotoinen kompostoiva istuin, joka ei tarvitse mitään erillisiä sisärakenteita, vain ilmastointiputken ja suotonesteputken läpiviennit.
Puuceen paikka valittiin huolella saunalle vievän polun varrelta, ja ryhdyin perustushommiin. Halusin ankkuroida majan tukevasti paikalleen saariston talvimyrskyjä ajatellen, joten kaivoin betonivalua varten kulmatolpat. Niihin valoin harjateräksen pätkät runkokiinnitystä varten.
Runkopattinki ostettiin uutena, mutta laudoitusta ja ovea varten valikoin vanhoista lautakasoista vähänkin käyttökelpoisia materiaaleja. Hienon vanhan ikkunan pikkuruutuineen oli omistaja kaivanut mökin vintin kätköistä. Ikkunan paikka suunniteltiin huolella merinäköalan varmistamiseksi istuntojen aikana.
Pohjan alle hain muutaman ison kivenjärkäleen rannalta vahvistamaan lattiaa täyttyvän kompostorin painon alla. Kosteussuluksi kiven ja puun väliin laitoin bitumihuopasuikaleet kuten valutolppienkin päälle.
Oven tein itse muutamasta varastosta löytyneestä ponttilaudasta. Katolle tuli tavallinen kattohuopa. Seinien laudoituksen jätin parin millin verran harvaksi, koska kesä oli parhaillaan kuiva ja kuuma. Syksyn ja talven sateet turvottavat lautoja kuitenkin sen verran, että pinteitä ja vääntymiä voisi syntyä.
Sisälattiaan valittiin sama sinisen sävy, jota saaristossa näkee monissa perinteisissä rakennuksissa. Tällä maalattiin myös puuceen ikkunakehykset. Puuceen ulkopuoli sävytettiin Uulan mustanruskealla Roslagin mahongilla.
Jäljelle jääneistä laudanpätkistä rakentelin vielä portaat ja pienen sillan polunvarsiojan yli. Lopuksi vielä helposti asennettava pönttö paikoilleen suoraan lattialle ja suotonestekanisteri majan taakse letkun päähän. Sisäpuolen seinille voi vielä omistajan maun mukaan laitella hyllyjä, laudoitusta, maalia tai muuta mukavaa. Minä lähden nyt ammattitutkintoa suorittamaan Poriin, joten enemmät työt saa odottaa talven yli.