Punamaalin sävyksi valittiin italianpunainen, ja keitin sitä hyvin perinteisellä tavalla vanhassa rautapadassa tilapäisen tulisijan päällä, Kertaerä oli 50 litraa, jotta saatoin käyttää maalin saman tien kohteeseen. Punamaali säilyy käyttökelpoisena noin viikon verran.
Punamaalin keitto vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, sillä hyvä maali haudutetaan tuntikausia välillä hämmentäen, Seoksen lämpötilaa on tarkkailtava, ettei maali kiehu pilalle. Tulisija on myös tehtävä siten, ettei siitä ole vaaraa ympäristölle tai rakennuksille. Vesiletku käden ulottuvilla ja herkeämätön kipinävartiointi ovat turvallisen maalinkeiton ensimmäinen ehto.
Hyvä punamultamaali on sileää ja kiiltävää. Näppituntumalla oppii sitten sekoittamaan ideaalin notkeuden. Vasta maalatessa havaitsee, miten eri sekoitussuhteet sopivat kohteeseen. Jokaisella maalarimestarilla on omat mieltymyksensä maalin suhteen, ja monen keitto- ja maalauskerran jälkeen opin sekoittelemaan juuri omaan käyttööni sopivan, hienosäädetyn maalin a lá Luis.
Tästä ei maisemakonttori enää parane!
Kuuman ruissihtijauhovellin tuoksu keräsi ympärilleni ihailijalauman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti